​Kolme keskeistä ruoka- ja ravitsemustrendiä

Yksi tämän tapahtuman ilmeisimmistä ruoka- ja ravitsemustrendeistä oli proteiini. Monet toimittajat, joiden kanssa juttelin, kertoivat innoissaan, kuinka paljon proteiinia heidän tuotteissaan – erityisesti välipalatuotteissa – on! Tämä ilahdutti minua suuresi, koska näyttää siis siltä, että olemme pääsemässä eroon siitä ajatuksesta, että välipalat ovat pahasta. Tasapainoisilla, terveellisillä välipaloilla on nyt siis paikkansa ruokakaapeissamme.

Välipaloilla on ollut huono maine, koska monet ihmiset liittävät ne naposteltaviin ruokiin, joissa on vain vähän hyviä ravintoaineita. Välipaloja pidetään usein pahoina, koska niiden katsotaan olevan lähinnä viihdykettä eikä tapa lisätä vitamiinien, kivennäisaineiden ja proteiinien saantia.

Terveellinen, proteiinia sisältävä välipala voi palvella monia hyviä tarkoituksia. Se voi auttaa pitämään nälän kurissa¹ aterioiden välillä, ja se voi antaa meille myös mahdollisuuden ujuttaa päiväämme lisää hyviä ravintoaineita.

Tarvitsitpa sitten gluteenitonta ruokavaliota tai et, gluteeniton trendi voi auttaa parantamaan ruokavaliosi monipuolisuutta ja ravitsevuutta. Koska gluteenin pääasiallinen lähde on vehnä, tämä trendi tutustuttaa meitä moniin erilaisiin mielenkiintoisiin viljoihin, kuten kvinoaan, tattariin, hirssiin, tefheinään ja revonhäntään sekä niistä valmistettuihin ruokiin. Se tarjoaa loistavan tavan monipuolistaa ruokavaliotasi, koska jokaisessa kasvissa on oma ainutlaatuinen ravintoainekoostumuksensa. Saat myös laajemman valikoiman vitamiineja, kivennäisaineita ja kasviravintoaineita.

On kuitenkin tärkeää huomata, että gluteeniton ei välttämättä tarkoita vähäkalorista. Monet ihmiset ovat erehtyneet seuraamaan gluteenittomuustrendiä olettaen, että se tarjoaa suoran tien painonpudotukseen. Tämä saattoi pitää paikkansa 10–15 vuotta sitten, koska tarjolla oli silloin niin vähän gluteenittomia tuotteita, että gluteenin välttely tarkoitti (pohjimmiltaan) vehnän ja siitä valmistettujen tuotteiden välttelyä. Gluteeniton ruokavalio koostui silloin pääsääntöisesti hedelmistä, vihanneksista ja proteiinista – ja vähemmän jalostetuista hiilihydraateista – joten monet ihmiset noudattivat sitä.

Hyvää mikrobistoa tutkitaan nykyään intensiivisesti. Tapahtumassa kokemani perusteella tulemme todennäköisesti näkemään yhä enemmän tuotteita, jotka on suunniteltu tukemaan näiden ”hyvien” bakteerien kasvua.

Hapatetut ruoat voivat auttaa meitä saamaan näitä hyviä bakteereita ruoansulatusjärjestelmäämme². Useimmat ihmiset tuntevat hapanmaitovalmisteet (kuten jugurtin ja kefiirin) näiden bakteerien lähteenä. Maistoin myös uutuutta: hapatettua (fermentoitua) raejuustoa. Tarjolla oli myös pakattuja hapatettuja punajuuria ja porkkanoita.